TΣmΣ Koillis-Euroopan maa koostuu pohjoisesta, ItΣmereltΣ lΣhdettΣessΣ Wislan ja Odran sekΣ niiden sivujokien muodostamasta alankomaasta. EtelΣn suunnassa maa nousee kohti Sudeetteja, jotka ovat lohkovuoria ja Karpaatteja, jotka ovat poimuvuoria. Korkein on Tatran vuori (2625 m). Maalla on merkittΣviΣ luonnonrikkauksia, mm. hiiltΣ, kuparia, sinkkiΣ, rautaa ja luonnonkaasua.
Ne slaavit, jotka asuivat maassa muodostettiin 900-luvulla yhdeksi ruhtinaskunnaksi ja siitΣ tuli kristitty. Hajosi 1100- luvulla. Muodosti unionin naapurin Liettuan kanssa. Kehittyi 1400-luvulla suurvallaksi, joka kΣsitti my÷s Valko-VenΣjΣn ja Ukrainan sekΣ Preussin osia (ItΣmereltΣ Mustallemerelle). 1600-luvulla useita sotia VenΣjΣΣ, Ruotsia ja Osmanien valtakuntaa vastaan. Suuressa Pohjan sodassa maa oli sotanΣyttΣm÷nΣ ja ympΣr÷ivien suurvaltojen, nim. VenΣjΣn, ItΣvallan, Preussin vaikutuksen alla, mitkΣ jakoivat keskenΣΣn kolmen jakosopimuksen mukaisesti (1772, 1773, 1795). Maa itsenΣistyi v. 1918. VenΣjΣn raja mΣΣritettiin sodan jΣlkeen vv. 1920-21. Toisen maailmansodan aikana maa jaettiin Natsi-Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton kesken. Sitten saksalaiset miehittivΣt maan kokonaan v. 1941. Maa sai kokea hirveΣn paljon koko sodan ajan ja enemmΣn kuin kuusi miljoonaa maan asukasta kuolee. Sodan jΣlkeen sinne asetetaan Neuvostokontrollin alainen hallitus. Maasta tulee v. 1952 sosialistinen tasavalta. Monia kumousyrityksiΣ kommunistisia vallanpitΣjiΣ vastaan, vakavin v. 1980, jolloin riippumattoman ammattiyhdistysliikkeen Solidaritet┤n johtaja Lech Walesa (sittemmin presidentti) organisoi laajoja lakkoja kaikkialle maahan ja vaati demokratiaa. Maa joutui poikkeustilaan ja monet ammattiyhdistysvΣestΣ vangittiin. Vasta v. 1989 hallituksen tΣytyi hyvΣksyΣ osittain vapaat vaalit ja niissΣ voitti nykyΣΣn sallittu Solidaritet. SiitΣ lΣhtien maassa on tehty laajoja uudistuksia ja siirrytty markkinatalouteen ja luovuttu suunnitelmataloudesta. Uudistukset ovat kuitenkin aiheuttaneet suuren ty÷tt÷myyden maahan.
